Haku

Start Me Up -liikeideakilpailun voittajat

11.5.2017

                                                                                                                                                                   Mediatiedote 11.5.2017 klo 15.45

                                                                                                                                                                  

Kierrätysmateriaalia vedenpuhdistuksessa hyödyntävä innovaatio pokkasi Joensuun Tiedepuiston Start Me Up -liikeideakilpailun voiton

Joensuun Tiedepuiston nyt jo 16:nnen kerran järjestämän Start Me Up -liikeideakilpailun pääpalkinnon, 15 000 euroa ja tilat Tiedepuistosta vuodeksi, on voittanut joensuulais-lappeenrantalainen Apila Group Oy vedenpuhdistukseen liittyvällä ideallaan.

Toiseksi suurimman palkinnon, 5 000 euroa, Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarjassa voitti Brandpa Oy:n Suvi Sorsan Markkinoinnin pankki, jossa ideana on luoda helpotusta pk-yritysten mainosmateriaalien valmistamiseen ja hankkimiseen kustannustehokkaalla työkalulla.

Kolmanneksi suurin potti, 3 000 euron arvoinen Opiskelijapalkinto, myönnettiin Jesse Korhoselle ja Timo Ilolle aeroponiseen kasvinkasvatukseen liittyvästä innovaatiosta.  

 

Start Me Up -liikeideakilpailun palkitut 2017:

Pääpalkinto 15.000 EUR:
“Kiertotalouden kärkituote jätteestä” - Apila Group, Mervi Matilainen

Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, I palkinto 5 000 EUR:
“Markkinoinnin pankki” - Suvi Sorsa/Brandpa Oy

Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, II palkinto 3 000 EUR:
“Wide-scale analytical tool for biosciences and R&D” - Kati Hanhineva

Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, III palkinto 2 000 EUR:
“VirtualAutoEdu - Virtuaalinen oppimisympäristö autoalan opiskeluun” - Teemu Tiainen

Opiskelijapalkinto 3 000 EUR:
“Aeroponinen kasvatus” - Jesse Korhonen / Timo Ilo

Pielisen Karjalan liikeidea -palkinto 2 500 EUR:
“Telirakenne” - Juha Tiainen

Keski-Karjalan liikeidea -palkinto 2 500 EUR:
“Merikonteista asuntoja pakolaisille” - Erkki Nenonen

Tutkimuslähtöinen liikeidea -palkinto 2 000 EUR:
“360 asteen omnidirektionaalinen kamera” - Janne Laukkanen

Metsäbiotalouden liikeidea -palkinto 1 500 EUR:
“Tiepölyn sidonta-aine” - Kimmo Räsänen/Mfibrils Oy

Teknologiat ja materiaalit -palkinto 1 500 EUR:
“Fermented Super Quinoa Foods” - Carme Plumed-Ferrer

Luovasti euroja -palkinto 1 500 EUR:
“3D-selfie” - Toivo Ylinampa

Äly ja väläys -palkinto 750 EUR:
“Videopeli: Kalsarikännit - The Masters of the TV-World” - Kim Orden/Firetail Games Oy

Some Awards -palkinto 1 000 EUR:
“Videopeli: Kalsarikännit - The Masters of the TV-World” - Kim Orden/Firetail Games Oy

Arvontapalkinto 500 EUR - Arvotaan 11.5. kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken

Esittelykiertue näkyi opiskelija-sarjassa

Ideoita saapui kilpailuaikana 1.2.-31.3. jälleen upea määrä, yhteensä 183, useassa eri sarjassa.

- Raati halusi haastatella 16 ideaa, joiden taso oli todella kova. Voittajien valitsemisessa oli aikamoinen työ, Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Kari Pulkkinen toteaa. 

Erityisesti tutkimuslähtöisiä ideoita oli tänä vuonna mukana ilahduttavan hyvin. Oppilaitoksiin tehty esittelykiertue kiinnosti yli 1 000 opiskelijaa, mikä puolestaan näkyi selvästi opiskelija-sarjassa.

- Yhteistyö oppilaitosten kanssa sujui erinomaisesti, Pulkkinen iloitsee.

Vaikka Start Me Up -liikeideakilpailulla haetaan uusia tuulia ennen kaikkea Pohjois-Karjalan liike-elämään, on siitä tullut vuosien saatossa aidosti valtakunnallinen kisa.    

- Ideoita tuli tänäkin vuonna ympäri Suomea. Hyvät palkinnot motivoivat osallistumaan, Pulkkinen uskoo.
 

Ajankohtaisempi kuin koskaan

Iso osa nykyisistä ammateista tulee katoamaan tulevaisuudessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että tietotekniikan kehittyminen uhkaa hävittää Suomesta useamman kuin joka kolmannen työpaikan seuraavan 20 vuoden kuluessa - mahdollisesti jopa nopeammin. Oxfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti työpaikoista häviää parissa vuosikymmenessä jopa puolet.

Syntyvää tyhjiötä täyttämään tarvitaan luovuudesta ja ennakkoluulottomista ideoista kumpuavaa uutta liiketoimintaa. Muutosvauhti kiihtyy koko ajan, mikä tarkoittaa samalla myös sitä, että Start Me Up -liikeideakilpailu oli nyt ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan.

 

Palkintopotti 42 000 euroa

Yhteensä palkittavia ideoita oli toistakymmentä useassa eri sarjassa, ja palkintojen yhteenlaskettu rahallinen arvo 42 000 euroa.   

Arviointiperusteita olivat idean toteutettavuus ja innovatiivisuus sekä liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ja kansainvälistymismahdollisuudet. Osallistua sai kuka tahansa henkilö tai yritys ja niin monella idealla kuin halusi. Ainoa ehto oli, että idean synnyttämän mahdollisen yritystoiminnan on voitava tapahtua Pohjois-Karjalassa.

Start Me Up -liikeideakilpailun voittajat palkitaan torstaina 11. toukokuuta kello 13-16 järjestettävässä tilaisuudessa netWork Oasiksen Temple of Challenge -tilassa (3A-rakennus, 4. krs). Tapahtumassa on ensin ohjelmassa Pitch Me Up -myyntipuhekilpailu ja sen jälkeen liikeideakilpailun palkintojenjako noin kello 15.30.

 

Lisätietoja:

Joensuun Tiedepuisto Oy

Kari Pulkkinen, puh. 050 406 8716, kari.pulkkinen@tiedepuisto.fi
Timo Ruohio, puh. 050 597 4330, timo.ruohio@tiedepuisto.fi
Ilpo Pohjola, puh. 0400 182 700, ilpo.pohjola@tiedepuisto.fi

Voittajien kuvaukset

 

 

Valtava markkina odottaa

 

Joensuulais-lappeenrantalaisen Apila Group Oy:n kehittämässä järjestelmässä vettä puhdistetaan kierrätysmateriaaleilla - eli käytännössä jätteellä. 

- Tähän kulminoituu kaikki, mitä olemme tähän mennessä tehneet.

Näin tärkeänä pitää Apila Group Oy:n toimitusjohtaja Mervi Matilainen Joensuun Tiedepuiston Start Me Up -liikeideakilpailun voittoa. Voiton Apila Group pokkasi innovaatiolla, jossa kehitettiin jätemateriaalista pintakäsittelemällä tuote, joka puhdistaa vedestä haitallisia metalleja.

- Hauskimmillaan voisi ajatella, että jätteellä puhdistetaan juomavettä, hymyilee Matilainen.
 
Mutkat oikaistuna Apila Groupin innovaatiossa jätevesi johdetaan säiliöön, jossa olevaan materiaaliin metallit tarttuvat, ja vesi puhdistuu. Puhdistuksessa käytetään kiertotalousmateriaalia, ja valmistusprosessi on päästötön.    

Vuonna 2006 perustetun Apila Groupin innovaatio kurvaa aktiivihiilen ja ioninvaihtohartsin markkinoille. Aktiivihiilen, joka on tuttu muun muassa akvaarioista ja liesituulettimista, etuna on sen halpa hinta ja helppo saatavuus. Aktiivihiilen valmistuksessa kuitenkin syntyy hiilidioksidipäästöjä, ioninvaihtohartsi taas on tehokasta mutta todella kallista. Apila Groupin kehittämä materiaali on päästövapaa, suhteellisen edullinen ja uudelleenkäytettävä. Mutta tehokas!

- Optimiolosuhteissa olemme saaneet poistettua 90 prosenttia veden epäpuhtauksista. Kun taas testasimme omaa tuotettamme rinnakkain aktiivihiilen kanssa, aktiivihiili jäi teholtaan 35 prosenttiin ja me pääsimme 70 prosenttiin, kemian tohtori Matilainen kertoo. 
 
Palkitun innovaation myötä aiemmin kiertotalouden asiantuntijana profiloitunut Apila Group ottaa ison askeleen konsultoinnista kohti konkreettisia palveluja. Matilainen ja yrityksen ympäristöasiantuntija Pirjo Rinnepelto toteavat, että myös aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsä tämäntyyppisille palveluille. Vielä joku vuosi sitten näin ei välttämättä ollut.

- Nyt on alettu huomaamaan kiertotalouden talousaspekti eli vihreys ja kestävyys business-tekijöinä. Kun vuonna 2008 lähdettiin liikkeelle tällä ajatuksella, oltiin vielä kiinni piipunpääteknologiassa, Rinnepelto toteaa.

15 000 euron pääpalkinnon Apila Group aikoo käyttää muun muassa lopputuotekehitykseen ja markkinakartoitukseen. Matilainen ja Rinnepelto uskovat, että palkintosumma auttaa heitä löytämään myös muita rahoittajia. Potentiaalia kyllä riittää:

- Tavoitteet ovat kv-markkinoilla. Päästöjen raja-arvot tiukentuvat, ja aktiivihiilen markkina on nousemassa nykyisestä 2,9 miljardista eurosta 5,1 miljardiin vuoteen 2021 mennessä. Ei siitä hirveän isoa slottia tarvitsisi ottaa, Matilainen maalailee. 
 
Rahapalkinnon lisäksi voittaja saa toimitilat Joensuun Tiedepuistosta vuodeksi. Apila Groupilla se käy kätevästi, sillä yrityksellä on jo nyt toimipiste Tiedepuistossa. Joensuun ohella nelihenkinen yritys toimii Lappeenrannassa.

 

Lisätietoja:

Mervi Matilainen - 045 111 3606, mervi.matilainen@apilagroup.fi
Pirjo Rinnepelto - 040 149 4251, pirjo.rinnepelto@apilagroup.fi

 

 

Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, I palkinto 5.000 euroa:

Loppu mainosten kanssa tuskailulle

Markkinoinnin pankki tuo laadukkaat markkinointimateriaalit pienimmänkin yrityksen ulottuville.

Brandpa Oy:n yrittäjä Suvi Sorsa mietti, miten helpottaisi pienyrittäjäkollegoiden tuskaa ammattimaisesti toteutettujen markkinointimateriaalien hankkimisessa; niitä kun koko ajan tarvitsee, mutta ne ovat kalliita teettää ulkopuolella ja itse tehtynä vaativat osaamista, jota harvalla on - mikä sitten usein näkyy lopputuloksessa.

Siitä syntyi ajatus Markkinoinnin pankista, sovelluksesta, jolla yrityksille annetaan niin hyvät työkalut, että kuka vain pystyy ryhtymään mainosnikkariksi. 

- Idea lähti käytännön tarpeista. Pienyrityksille ei ole palvelua, mistä saisi edullisesti materiaalia ja suunnittelua. Tässä mallissa asiakas tekee osan työstä itse, mikä vapauttaa suunnittelijan resursseja, Suvi Sorsa kertoo.

Markkinoinnin pankkiin yritys voi tallentaa omia “palikoitaan”, joista voi sovelluksen avulla räätälöidä materiaalit mihin tahansa tarpeeseen tekstiileistä lehti-ilmoitukseen.

- Tämä on tiettävästi maailman ensimmäinen verkkosovellus, jolla pystytään luomaan mainoksia. Tämä tulee mullistamaan markkinoinnin kokoaan, Sorsa uskoo.  

Markkinoinnin pankin saa käyttöönsä hyvin pienellä kuukausimaksulla ja ilmaisversiokin löytyy. Omia materiaaleja voi tallettaa pankkiin niin paljon kuin haluaa - mutta jo yhdellä ostetulla, graafikon luomalla mainospohjalla pääsee pitkälle, Sorsa vakuuttaa.

Samaa pohjaa voi käyttää uudelleen ja uudelleen, koska teksti- ja kuvaosuudet ovat muokattavissa aina erikseen tarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi verkkokauppa voi lisätä koko tuotevalikoimansa sopiviin pohjiin, jotka sovelluksen avulla sitten muokataan mainoskelpoisiksi. 

Markkinoinnin pankki antaa työkalun ja käytännön tuen, viimeistelyn hoitaa yritys itse.

- Kyseessä ei ole mikään kuvanmuokkausohjelma, vaan sovellus on tehty todella helpoksi käyttää ja toiminta on pitkälle ohjattua.

Sovelluksen koodaamisen hoiti joensuulainen Kooders, ja se on nyt valmis. Toukokuun aikana Markkinoinnin pankki lähtee testikäyttöön, ja suunnitelmien mukaan sovellus on kaikkien saatavilla jo alkukesästä.

Uimaharjulaisen yrittäjän ei tarvitse 5 000 euron palkinnolle sopivaa reikää miettiä.

- Voittosumma menee yrityksen kehittämiseen ja markkinointiin, Suvi Sorsa sanoo.
 

Lisätietoja:

Suvi Sorsa - 050 331 5958, suvi.sorsa@brandpa.fi

 

 

 

3.000 euroa:
Jesse Korhonen ja Timo Ilo - Aeroponinen kasvinkasvatus

Idea roikkuu ilmassa

Joensuulaisopiskelijat aikovat tuoda Nasan avaruusmatkailua varten luoman kasvinkasvatusmenetelmän maan pinnalle.

Kasvien juuret roikkuvat ilmassa? Mitä ihmettä? Ei mitään ihmettä, vaan aeroponista kasvinkasvatusta. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston Nasan vuosikymmeniä sitten kehittämässä menetelmässä kasvien juuret tosiaan ovat ilmassa, mikä takaa, että juurten saamien ravinteiden, veden ja hapen määrää pystytään täysin kontrolloimaan. Toisin sanoen näin voidaan luoda kasvulle täydelliset olosuhteet.

Nasan ajatukset olivat avaruudessa, mutta kahden joensuulaisen opiskelijan Timo Ilon ja Jesse Korhosen tiukasti maan pinnalla. Ilo ja Korhonen tutustuivat aeroponiseen kasvinkasvatukseen NASA Epic Challenge 2015 - 2016 -koulutusohjelmassa - ja tajusivat heti sen ylivertaisuuden erityisesti vaikeissa olosuhteissa.

- Menetelmä ei ole meidän keksimämme, mutta huomasimme, että siitä ei ole kaupallistettuja sovelluksia. Mietimme, että jos se toimii Marsissa, maapallolla se toimii vielä paremmin, Ilo kertaa.

Aeroponinen järjestelmä pystyy tehostamaan kasvihuoneen tuotantoa merkittävästi, ja lisäksi se käyttää murto-osan tavanomaisen kasvatuksen vesimäärästä ja mahdollistaa kasvinviljelyn kuivillakin alueilla. Lisäksi menetelmä on vähemmän altis kasvitaudeille. Aeroponinen kasvinkasvatus tosin on tarkkaa puuhaa. Ravinteet sisältävä vesi pitää esimerkiksi suihkuttaa juurille erittäin hienona sumuna, että ravinteet imeytyvät optimaalisesti.

Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Ilo ja Karelia-ammattikorkeakoulua käyvä Korhonen päättivät lähteä kehittämään systeemiä laajamittaiseen kasvihuonekäyttöön. Viime syksynä he voittivat kansallisen Karhunpesä-liikeideakilpailun ja pääsivät Slushiin tapaamaan kasvihuone- ja maatalousalan ammattilaisia. Nyt on ensimmäinen prototyyppi valmiina, ja syksyllä on tavoitteena päästä kunnon kasvihuoneeseen rakentamaan pilottijärjestelmää. Se tarkoittaa samalla mahdollisesti oman yrityksen perustamista.

Start Me Up -liikeideakilpailun 3 000 euron arvoisen opiskelijapalkinnon voittaminen toi osaltaan lisää uskoa omaan tekemiseen.

- Moni on ollut innoissaan, mutta on ollut myös paljon epäilijöitä. Nyt todistettavasti joku muukin ajattelee, että tässä on ideaa, Ilo toteaa.

Tuotekehityksen rinnalla parasta aikaa on menossa rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden haku. Ensimmäiset kumppanit ovat jo löytyneet, ja yhteistyö on alkanut muun muassa Suomen Siemenperunakeskuksen ja liperiläisen Viherkaste-kasvihuoneen kanssa. Pilottikasvihuoneen osalta katseet on puolestaan suunnattu Botaniaan.

Pitkän aikavälin visiot ovat paljon enemmän kuin menestyvä liiketoiminta.

 - Kyllä tavoitteena on, että tästä olisi jotain hyötyä maailmalle, Timo Ilo sanoo. 
 

Lisätietoja:

Jesse Korhonen - 0400 522 741, jesse.korhonen@hotmail.com
Timo Ilo - 041 435 0962, timo.ilo@outlook.com

 

 

liikeidea -palkinto 2.000 euroa:
Janne Laukkanen, Ville Kontturi, Toni Saastamoinen - 360 asteen omnidirektionaalinen kamera

Lisää potkua linsseihin

Joensuulainen fotoniikkaosaaminen on tuottamassa jälleen uutta innovaatiota.

Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen laboratorioinsinööri Janne Laukkanen oli työkaverinsa kanssa jo useamman vuoden ajan pähkäillyt, että optiikkaa valmistavilla ja hyödyntävillä yrityksillä on useita ongelmia: linssin systeemit olivat ensinnäkin usein liian suuria ja painavia moniin tulevaisuuden tarpeisiin kuten kannettaviin laitteisiin, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja nanosatelliitteihin. Linssivalmistajien tarjoama perinteinen optiikka ei myöskään usein ollut kyvyltään riittävää, tai sitten sen hinta nousi liian korkeaksi.

Laukkasen kehittämässä hybridilinssi-innovaatiossa optisen systeemin kokoa ja painoa voidaan pienentää, mikä laajentaa optiikan käyttömahdollisuuksia erityisesti kohteissa, joissa paino on minimoitava. Samalla optiikan laatua voidaan parantaa.  

Viime syksynä projektille haettiin rahoitusta Tekesiltä ja se saatiiin. Vuodenvaihteessa projekti käynnistyi virallisesti, ja nyt Laukkanen käyttää puolet työajastaan linssien kehitykseen.  

- Nyt ollaan siinä tilanteessa, että tehdään designia ja suunnitellaan optista komponenttia, Laukkanen kertoo. 
 Tarkoitus on tuottaa komponentit Joensuussa 3D-tulostuksella.

- Siihen on meillä uniikki mahdollisuus, ja se voi olla selkeä kilpailuetu.

Start Me Up -liikeideakilpailun 2 000 euron arvoinen Tutkimuslähtöinen liikeidea -palkinto tuli Laukkaselle enemmän tai vähemmän puskista.

Yllätyksenähän tämä tuli. Ei minulla ollut minkäänlaista käsitystä, millaisia ideoita muilla on, Laukkanen myöntää.

- Voitto tuli hyvänä bonuksena, projektissa on kuitenkin vielä reilu vuosi kehittämisaikaa. Nyt nähtiin, että tässä on ideaa muidenkin mielestä.

Kehittämistyön ohessa Laukkasen tiimi katselee, millaisia ratkaisuja muilla on tarjota - ja pyrkii sitten tekemään asiat paremmin. Janne Laukkanen myöntää, että oman tuotteen saaminen markkinoille vaatii vielä rutkasti työtä.

- Seuraavan puolen vuoden aikana on tarkoitus saada toimiva prototyyppi valmiiksi, ja sen jälkeen menee ainakin noin vuosi ennen kuin ensimmäinen myytävä tai lisenssoitava tuote on valmis.   

Kuluttajamarkkinoiden hintataso on siinä määrin haasteellinen, että ensimmäiset sovellukset  ovat todennäköisesti teollisuudelle suunnattuja.

- Se voisi olla esimerkiksi valvontasovellus tai 360-kuvaukseen suunniteltu laite, jonka suorituskyky on sellainen, johon nykylaitteilla ei ylletä, Janne Laukkanen miettii.
 

Lisätietoja:

Janne Laukkanen - 050 447 3477, janne.laukkanen@uef.fi


  

liikeidea -palkinto 1.500 euroa:
Kimmo Räsänen/Mfibrils Oy - Tiepölyn sidonta-aine

Kuitulietteellä pölinät pois

Aiemmin jätteeksi päätynyt puukuituliete on nyt moneen eri tarkoitukseen sopivaa arvokasta sideainetta 

Joskus idean jalostuminen tuotteeksi vie vuosikymmeniä - kuten Kimmo Räsäsen tapauksessa. Kymmeniä vuosia sitten perustutkimuksessa lähtenyt ajatus kuitulietteen hyödyntämisestä pölynsitojana on kuitenkin nyt hyvää vauhtia muuttumassa liiketoiminnaksi.

Taustalla ovat muutokset lainsäädännössä. Nykyisen jäteverolain mukaan jätevero koskettaa myös kuitulietettä, eikä jäte-status toisaalta myöskään rajoita sen hyödyntämistä seostuotteena. Eikä tässä puhuta ihan pienistä määristä: puukuitulietettä nimittäin syntyy sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena Suomessa noin 750 000 tonnia vuodessa, ja aiemmin se joko poltettiin tai vietiin kaatopaikalle.

Samalla kuitulietteestä on tullut arvokas sivutuote eri käyttötarkoitusten raaka-aineeksi. Potentiaalisia käyttösovellutuksia ovat muun muassa kuitulietteen käyttö sideaineena energia- ja kuivikepelleteissä, pölynsidonta-aineena tierakentamisessa sekä maanparannusaineena perunanviljelyssä.

Tähän saumaan iskee Räsäsen Mfibrils Oy, joka tekee jätteestä pölyä sitovia uusiotuotteita.

- Tämä poistaa pölyä ja kaiken järjen mukaan sitä kautta myös terveysongelmia, Räsänen kiteyttää.

Räsäsen mukaan kuituliete auttaa kaikessa, missä ongelmana on pölyäminen: tuhkaan, rakennusjätteeseen, kivimurskaan ja niin edelleen. Kiinnostusta on riittänyt, ja tuotekehitys etenee vauhdilla.

Pölyn sitomisen ohella kuituliete toimii muun muassa sideaineena poltto- ja kuivikepelleteissä. Näin voidaan saavuttaa jopa 10-15 prosentin energiansäästö hakkeen kuivatuksessa. Lisäksi pelletin mekaaninen kestävyys paranee, mikä lyhentää varastointiaikaa.

- Ideat ovat olemassa, mutta liiketoimintamalli on vielä auki. Olemme lähteneet siitä, että ensin tarvitaan tekninen läpimurto, eikä liikevaihdon kasvattaminen ole ensimmäisenä mielessä. Tarve kuitenkin tiedetään ja se, että homma toimii, Kimmo Räsänen toteaa.

Tavoitteena on seuraavaksi kehittää sopivat annostukset ja seossuhteet pölynsidontaan erityyppisissä kohteissa. Tehdyt kokeet ovat olleet lupaavia ja tuotteen pölynsidontakäytölle ollaan hakemassa ympäristölupaa.

 

Lisätietoja:

Kimmo Räsänen - 040 670 3494, kimmojrasanen@gmail.com

 

   

Teknologiat ja materiaalit -palkinto 1.500 euroa:
Carme Plumed-Ferrer - Superfoodia quinoasta

Haussa siivu maailman välipalamarkkinoista

Itä-Suomen yliopiston tutkijan Carme Plumed-Ferrerin superfood-idea kulkee inkojen jalanjäljissä.

Usein ideassa ajoitus on kaikki kaikessa. Kuten Itä-Suomen yliopiston tutkijan Carme Plumed-Ferrerin superfood-innovaatiossa, jossa yhdistyvät ravintoarvoiltaan erinomainen ruokakasvi quinoa ja käymisprosessi. Lopputuloksena syntyy orgaanista ravintoa, joka pystyy korvaamaan ruokavaliossa esimerkiksi leivän tai vastaavasti vaikka lihan ja maitotuotteet.

- Olen tiennyt pitkään, että idea on hyvä. Aiemmin oli vaikeaa saada ihmiset kiinnostumaan, mutta superfood-trendin myötä aika on nyt täydellinen, Plumed-Ferrer iloitsee.

Quinoa (tai kvinoa) on hiilihydraattipitoinen kasvi, mutta siinä on myös proteiinia enemmän kuin riisissä tai muissa viljoissa. Lisäksi se on hyvin kuitupitoinen ja sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa - sekä fosforia, rautaa ja magnesiumia. Quinoa on Suomessa tuttu lähinnä keliakiaa sairastaville, koska se gluteiinitonta. Mikään uusi löytö se ei ole, sillä inkat viljelivät quinoaa Andeilla jo 5 000 vuotta sitten.

Espanjalaislähtöinen Carme Plumed-Ferrer on asunut Joensuussa 15 vuotta, ja viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt ruokatuotteiden tuotekehityksen parissa. Teknologian näkökulmasta uutuustuote on yhdistelmä uutta ja vanhaa, ja lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Kysyntää superfoodille on, mutta teollisuus on tuskaillut valmistusmenetelmien kanssa.

Tutkijana Carme Plumed-Ferrerin tavoitteena on aina ollut saada aikaan jotain konkreettista, ja nyt näyttää lupaavalta.

- Haluan tulla ulos yliopistosta. Tutkimustyö pelkästään artikkeleja varten ei riitä minulle, Plumed-Ferrer myöntää.

Mahdollisuuksia riittää; snack-tyyppisten, mukana kulkevien välipalojen markkina on kasvamassa vuoden 2014 374 miljardista dollarista 630 miljardiin vuoteen 2020 mennessä, ja yhä useampi haluaa, että välipala on sekä ravitseva että terveellinen. Pelkästään Suomessa puhutaan yli 150 miljoonan euron busineksesta.

Ennen kuin Plumed-Ferrer kumppaneineen lähtee ottamaan osaansa superfood-kakusta, on vielä paljon työtä edessä muun muassa tuotteen kaupallistamisessa. Tekes-tuki on haettu ja mielessä siintää oman start up -yrityksen perustaminen.

- Prototyyppejä on paljon ja tavoitteenani on kehittää lisää tuotteita. Se on ensimmäinen askel, vasta sen jälkeen on vuorossa kaupallistaminen - ja se on minulle uutta, Plumed-Ferrer toteaa.
 

Lisätietoja:

Carme Plumed-Ferrer - 045 672 3159, carme.plumed@uef.fi

MUUT PALKITUT IDEAT

 

Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, II palkinto 3.000 euroa:

Kyseessä on menetelmä, joka mittaa jopa useita satoja yhdisteitä yhdellä analyysillä ja antaa näin perinteisiin menetelmiin verrattuna huomattavasti laajemman näkymän nopeasti. Kehitetty menetelmä on jo käytössä mm. elintarvike- ja ravitsemustieteen tutkimusryhmillä. Menetelmässä on monipuolisesti hyödynnetty bioinformatiikkaa ja data-analyysiä.


Digitalisoituva maailma sponsored by Arcusys -sarja, III palkinto 2.000 euroa:
Teemu Tiainen - VirtualAutoEdu - Virtuaalinen oppimisympäristö autoalan opiskeluun

Kyseessä on laajennettuun todellisuuteen perustuva oppimisympäristö, joka mullistaa autoalan koulutuksen.

 

Pielisen Karjalan liikeidea -palkinto 2.500 euroa:
Juha Tiainen - Telirakenne

Kyseessä on keksintö, joka yhdistää hydrauliikan ja geometrian ominaisuuksia luoden monikäyttöisen telirakenteen, jolla perävaunun purku- ja veto-ominaisuuksia saadaan merkittävästi parannettua.

 

Keski-Karjalan liikeidea -palkinto 2.500 euroa:
Erkki Nenonen - Merikonteista asuntoja pakolaisille

Kyseessä on ajankohtainen idea, jonka avulla pystytään rakentamaan esim. pakolaisille asuntoja edullisesti.

 

Luovasti euroja -palkinto 1.500 euroa:
Toivo Ylinampa - 3D-selfie

Kyseessä on idea, jonka avulla pystytään hyödyntämään 3D-skannausta uudella tavalla. Ideaa voidaan soveltaa muun muassa terveydynhuollon saralla.

 

Äly ja väläys -palkinto 750 euroa:
Kim Orden/Firetail Games Oy -  Videopeli: Kalsarikännit - The Masters of the TV-World

Kyseessä on peli-idea, joka käyttää hyväkseen ehkä tällä hetkellä maailmalla tunnetuinta suomalaista termiä nokkelalla tavalla.