Haku

Ramboll kilpailee laadulla

1.3.2018

Ei merkkejä hyytymisestä! Kova vauhti jatkuu!  Rakentamisen määrä ylittänyt finanssikriisiä edeltävän tason! Rakennettu ympäristö tiedetään suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustaksi. Samaan aikaan kansakunnan murheenkryyni tuntuu olevan rakentamisen huono laatu. Kehnoon ei tarvitse tyytyä, muistuttaa Rambollin tiimi Joensuussa.

Rambollin Joensuun-toimiston kiinteistöprojektinjohdon aluepäällikkö Jaakko Karjula ei edes yritä panna päätä pensaaseen, kun toimittaja haastaa häntä keskustelemaan suomalaisen rakentamisen laadusta. Kyllä – parantamisen varaa on rutkasti, ja juuri paremman laadun tekemiseksi Rambollissa tehdään kovasti työtä.

Matkalla parempaan laatuun Karjula asemoi Rambollin asiakkaan ykköskumppaniksi rakentamisen arvoketjussa.
- Huolehdimme siitä, että asiakas saa sitä mitä on tilannut.

Suunnittelu- ja konsultointiyrityksen asiantuntijat ovat paljon vartijoina, kun kontolla ovat yhtä lailla kustannukset, aikataulu kuin laatukin.

- Hoidamme rakennuttamista ja valvontaa. Johdamme hankkeita asiakkaan kanssa yhteistyössä – kilpailutamme suunnittelijoita ja urakoitsijoita, valvomme tekemistä työmaalla, listaa Rambollin projektipäällikkö Markku Särkinen vakuuttaen, että tarvittaessa urakoitsijan tekemisiin puututaan ankarastikin.

- Ellei työ etene asiakirjojen mukaisesti, äläkkä siitä nousee. Järein keino puuttua sopimusrikkomuksiin on panna hommat työmaalla seis. Näin äärimmäisiä tilanteita tulee toki perin harvoin.


Vahvin lenkki

Rakentamisen konsultoinnissa Ramboll on Suomen markkinajohtaja, mutta mukana toki vain osassa Suomen rakennushankkeista. Valtaosa kaikesta rakentamisesta on gryndausta, peruskorjaamista, omakotitalo- ja rivitalorakentamista. Siellä tekijöiden kirjo ja tekemisen laatu on moninainen.

- Suomessa on ollut vallalla kulttuuri, jossa kilpailutetaan halvin tekijä jokaisella rakentamisen osa-alueella. Halvin rakennuttajakonsultti, halvin suunnittelija, halvin urakoitsija. Sitten ihmetellään, miksei homma toimi, Karjula kiteyttää. Hän on erityisen huolissaan siitä, että suunnittelu ja urakat pilkotaan halvin hinta edellä pieniin palasiin.

- Kokonaisuuden väliin jää paljon rajapintoja, joissa ei ole yhtä selkeätä tahoa, joka osaisi hoitaa homman loppuun saakka.

Rakennusprosessin lopputulos ja laatu ovat siten aivan liian usein rakennusprosessin heikoimman lenkin varassa. Ramboll haluaa rakentaa toisenlaista Suomea ja olla nimenomaan kokonaisuuden vahvin lenkki.

Arvot ja digi arjessa

Rambollin Joensuun-toimiston projekti-insinööri Anitta Nuutinen pyörittelee ruudulla tänä vuonna valmistuvan Joensuun Nepenmäen koulun kolmiulotteista havainnekuvaa. Kustannussuunnittelu on Nuutisen erityisosaamista. Hänen huippuammattitaitoaan hyödyntävät kernaasti myös muut Rambollin toimistot. Kun Nuutinen kertoo työstään, hänen puheensa palaa tämän tästä Rambollin arvoihin.

- Näkemyksellisyys ja laadukkuus, rehellisyys ja välittäminen, valtuuttaminen ja yhteistyö – kyllä ne ovat oikeasti niitä asioita, jotka määrittävät omaa arkityötä.

Projektipäällikkö Särkinen näppäilee tablettitietokonetta, digivempaimesta on tullut yksi miehen tärkeimmistä työkaluista. Digitaaliset apuvälineet helpottavat arjen rutiineja, työmaalla ammattilainen pystyy keskittymään olennaiseen.

- Tabletti on kuin aina mukana oleva toimisto. Parilla näppäyksellä löytyy kaikki tarvittava tieto, omassa työssäni nimenomaan laadun varmistamiseen liittyvä tieto, Särkinen tiivistää.

Digi on arkea myös infran rakentamisessa ja suunnittelussa.

- Paperisuunnitelmat ja perinteiset sihtilaput katoavat myös näiltä työmailta. Katujen ja vesihuollon suunnitelmat laaditaan mallipohjaisesti ja niistä tuotetaan niin sanotut koneohjausmallit maanrakentamisen työkoneiden ohjausjärjestelmiin. Työmaiden edistymistä voidaan tarvittaessa seurata reaaliaikaisesti työkoneista saatavan toteutumatiedon perusteella, kertoo Rambollin alueinfran yksikönpäällikkö Mikko Ruokolainen.

Aikaisemmin vain kaikkein suurimmista infrahankkeista, kuten esimerkiksi rata- tai moottoritiehankkeista laadittiin havainnollisia 3D-malleja kuvaamaan tulevan radan tai väylän sijaintia ja muotoa.

- Tänään uudet menetelmät mahdollistavat havainnollisten 3D-mallien hyödyntämisen kaikkein pienimmissäkin suunnittelukohteissa, Ruokolainen jatkaa.

Ammattiylpeydellä

Rambollissa on tervehditty ilolla rakentamismääräyksiin tullutta kosteudenhallinnan koordinointivelvoitetta, Rakentamisen Laatu RALA ry:n Kuivaketju10-toimintamallia ja RT-kortiston Terve talo -ohjeistusta. Kyse on riskienhallinnasta ja rakentamisen laadun jatkuvasta parantamisesta.

Loppupeleissä millään laeilla, säännöillä ja määräyksillä ei yksin tuoteta hyvää laatua. Hyvä rakentuu terveestä ammattiylpeydestä – työntekijät ovat ylpeitä yrityksestään, tiimistään ja omasta työpanoksestaan. Tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja miksi – ollaan siis yrityskulttuurin perustuksilla.

Rambollin yrityskulttuuria Jaakko Karjula kuvaa asiantuntijuutta ja osaamista arvostavaksi. Ihmisiin luotetaan.

- Aktiivinen tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen ja mahdollisuus tukeutua kollegoiden osaamiseen eri paikkakuntien välillä varmistavat sen, että firmassa ollaan alan kehityksen eturintamassa.

Kun kokonaisuus on kunnossa, asiakas kiittää! Rambollin asiakaskunnassa laadun tekeminen on nostettu keskiöön. Yhtiön keskeisintä asiakaskuntaa ovat isot kiinteistöomistajat, kuten Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Senaatti-kiinteistöt, kaupungit ja kunnat sekä teollisuusyritykset.

Rekrytointeja näköpiirissä

Aluepäällikkö Jaakko Karjula aloitti tehtävässään Joensuussa viime vuodenvaihteessa. Takana on jo useampi vuosi Ramboll-uraa Tampereella. Joensuulaisten työkavereidensa osaamista hän suitsuttaa kursailematta – porukka tietää, mitä on tekemässä ja tekee sen hyvin.

Parhaillaan Ramboll hakee Joensuuhun myös uusia hyvän laadun tekijöitä –  Karjulan yksikköön sähköasiantuntijaa/-valvojaa sekä ainakin rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnitteluun tarvitaan lisää ammattilaisia.


” Porukka tietää, mitä on tekemässä ja tekee sen hyvin”

FAKTA: Ramboll Finland Oy