Haku

Joensuun seutu ict-nosteessa

Joensuun seudulla on tällä hetkellä satakunta ict-alan yritystä. Ne työllistävät lähes tuhat ihmistä.  Asiantuntijaorganisaatio Deloitten Technology Fast 50-listauksessa Joensuun seutu on pärjännyt vuosittain loistavasti. Esimerkiksi vuonna 2014 Joensuussa oli listauksen mukaan asukasmäärään suhteutettuna enemmän nopeasti kasvavia teknologiayrityksiä kuin missään muussa Suomen kaupungissa tai kunnassa.

Maakunnan ict-yrityksistä monet ovat vakiinnuttaneet asemansa ja nousseet kansallisesti ja myös kansainvälisesti tunnetuiksi toimijoiksi. Yrityksissä on monipuolista osaamista, jonka varassa firmoja on kehitetty vahvaan kasvuun.

Joensuun seudun ict-yritykset vievät maailmalle muun muassa tiedon tuhoamista, luonnonvarojen kaukokartoitusta, avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja sekä teollisen internetin innovaatioita. Pohjoiskarjalaisille innovaattoreille vain taivas näyttää olevan rajana – kesäkuussa Arcusys Oy kertoi yhteistyösopimuksesta Yhdysvaltojen avaruushallinto NASAn kanssa. Kyse on globaalin oppimisympäristön luomisesta. Oppimisympäristöä testataan tutkimus- ja koulutusohjelmissa, joissa selvitetään Marsin asuttamismahdollisuuksia.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimialan systemaattinen seuranta vahvistaa ict-alan vahvan kasvutrendin. Tieto vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon kehityksestä kertoo toimialan 7,7 prosentin kasvusta. Maakuntaliiton Trendi-katsauksen kasvuluvut kattavat tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut sekä niihin liittyvät palvelut ja tietopalvelut, (TOL 62-63).Tietopalveluja ovat muun muassa sovelluspalvelut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut sekä suunnittelu- ja kehittämispalvelut.

Nosteessa oleva ict synnyttää seudulle jatkuvasti uusia työpaikkoja. Vielä vuonna 2003 seudulla ei juuri ollut yli 20 henkilön ict-yrityksiä. Nyt mainitun työpaikkaluvun ylittäjien lista on pitkä – muun maussa Blancco, Fastroi, Softroi, Arcusys, Arbonaut, Solenovo ja Keypro. Suurimmat toimijat työllistävät noin sata (esimerkiksi CGI, PTTK) henkilöä. Lisäksi on useita toimijoita, joiden palkkalistoilla on 30–60 työntekijää.

Alan yrityksistä voidaan erotella kolme erilaista perustyyppiä:

  • Joensuu-lähtöiset yritykset, joiden päätoimipaikka on Joensuussa,
  • muualla pääpaikkaa pitävien yritysten toimipisteet, joista osa on syntynyt yritysostojen kautta sekä
  • Joensuun Tiedepuiston yrityshautomotoiminnan hedelminä syntyneet lupaavat Start Up -yritykset.

Tyypillistä ict-alan yrityksille on monipuolinen tuotepohjainen liiketoiminta.

Puhtaasti alihankintaa tekeviä yrityksiä on vähän. Suurimmista yrityksistä osa toimii jo kansainvälisillä markkinoilla, osalla kansainvälistymisvaihe on menossa. Yksi tuoreimmista kansainvälistyjistä on sähköisiin hankintaratkaisuihin erikoistunut Cloudia, joka avaa maatoimiston Norjassa. EU:n uusi hankintadirektiivi edellyttää julkisten hankintojen sähköistämistä lokakuuhun 2018 mennessä. Vaikkei Norja kuulu unioniin, maassa noudatetaan samoja hankintadirektiivejä. Cloudian tavoitteena on laajentua Norjan jälkeen muihin Pohjoismaihin.

Orgaaninen kasvu, yrityskaupat ja kansainvälistyminen eivät tapahdu ilman todellisia osaajia. Joensuun seudulla kasvun voimanlähteitä on kuitenkin useita: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä Joensuun Tiedepuisto ja sen yrityshautomopalvelut. Erityisen arvokasta seudulle oli vuonna 2010 tehty päätös jatkaa tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutusta Joensuussa. Monen ict-yrityksen perustaja on lähtöisin tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Ammattikorkeakoulu oli avainroolissa, kun maakuntaan perustettiin ohjelmistoalan neuvottelukunta vuonna 2012. Kyse on oppilaitosten ja yritysten välisestä foorumista. Tavoitteena on edistää koulutuksen ja yritysten vuoropuhelua. Yrityksille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja siinä käytettäviin työvälineisiin. Toiminta on epämuodollista vailla turhaa byrokratiaa ja ehkä juuri siksikin varsin tuloksekasta.  Liikkeelle lähdettiin kymmenen kumppaniyrityksen kanssa, sittemmin joukko on kasvanut. Joensuun Tiedepuisto on ollut alusta saakka mukana. Itä-Suomen yliopisto liittyi mukaan syksyllä 2015.

Joensuun seutu tarjoaa ict-alan toimijoille mainion kehittämisympäristön.

Metsäbiotalous, fotoniikka sekä korkean jalostusarvon metalli- ja muoviteollisuus tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluja yritysten lisäksi yhteistyössä alueen koulutus- ja tutkimuslaitosten, kuten Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan Metsäinstituutti EFIn kanssa. Joensuun kansainvälisyyttä ei voi kyllin korostaa; ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat tuovat arvokasta osaamista ja uusia näkemyksiä pohjoiskarjalaiseen yrityskenttään.

Hallituksen linjaus digitalisaation edistämisestä kokonaisuudessaan lupaa sekin hyvää Pohjois-Karjalalle. Jo nyt Joensuun seudulla on vahvaa osaamista muun muassa Big Datassa, teollisessa internetissä ja opetusteknologiassa. Joensuuhun on kehittynyt yksi Euroopan tärkeimmistä fotoniikan tutkimuksen ja yritystoiminnan keskuksista. Alan tutkimustoimintaa Itä-Suomen yliopistossa on laajaa, maisteriohjelma kerää vuosittain paljon myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Hyvää enteilee myös se, että maakunnassa panostetaan erityisesti pelialan osaamisen kehittämiseen.