Haku

Oikealla pelipaikalla pystyy vaikuttamaan

Otsikon sitaatti kuuluu Joensuun Tiedepuiston toimitusjohtajalle Jari Lauroselle. Lähes 10 vuotta Tiedepuistoa johtanut Lauronen kiteyttää kuluneen vuosikymmenen työn tulokset laatuun sekä prosessien ja toimintojen selkeyttämiseen. Kokonaisuuden nivoo yhteen vahva alueellinen yhteistyö – alueen toimijoiden eittämättä tärkein oivallus.

- Joensuun Tiedepuiston päätason tavoitteet – yritysten kehittäminen ja kasvavien yritysten tukeminen – ovat pysyneet samoina. Arkityö tässä ja nyt on kasvuyrityspalveluja, osaamisen siirtoa, tiloja, yrityshautomopalveluja. Samaan aikaan meidän on katsottava myös keskipitkän aikavälin tavoitteita, millaisiin asioihin on varauduttava 3-5 vuoden jänteellä. Kokonaisuus ulottuu edelleen strategisiin tavoitteisiin – missä kaikessa olemme mukana Tiedepuiston roolissa, Jari Lauronen hahmottaa Tiedepuiston laajaa toimintakenttää.

Rakenteiden muutos

Muovi, metalli, puu. Puugia ja Imtec. Panostukset olivat isoja, tavoitteena oli löytää oikeita toimintamalleja. Maailman muutos ajoi ohi peräti kiihdytyskaistaa.

- Ongelmia oli monia. Tietyn toimialan ja kapean tarpeen taakse ei ollut riittävää yritysmassaa. Samaan aikaan Perlos katosi ja huonekaluteollisuus lähti laskuun Ikean imussa. Meidän oli reagoitava nopeasti, Joensuun Tiedepuiston varatoimitusjohtaja ja Joensuun innovaatiojohtaja Aki Gröhn taustoittaa.

Gröhn varoo visusti puhumasta epäonnistumisesta – päinvastoin aikakausi oli tuottoisaa lukuisille alueen yrityksille ja arvokasta oppia Tiedepuistolle.

- Luotiin paljon hyvää, vaikkei se ympäristö sellaisenaan enää jatkunutkaan.

Eivät puu, muovi ja metalli vuoteen 2015 mennessä minnekään ole kadonneet. Perinteinen toimialajaottelu ei vain muutoksessa enää päde.

"Poikkitietellisyys" on arkea yritysten palveluissa ja tuotannossa.

Hyvä esimerkki on fotoniikka, yksi aikamme merkittävimpiä mahdollistavia teknologioita. Muille toimialoille hyötyä ja uutta tietoa tuottava fotoniikka-ala kasvaa voimakkaasti. Valon tuottamisen, käsittelyn ja tarkkailun hyödyntämiseen on rajattomat mahdollisuudet niin elektroniikkateollisuudessa, energia-alalla kuin lääketeollisuudessakin. Fotoniikka on mukana kaikessa lasereista, LED:eistä ja aurinkopaneeleista syöpähoitoihin ja elintarviketurvallisuuteen.

- Fotoniikan ympärillä on viime vuosina tapahtunut isoja asioita. Jyrki Saarisen professuuri Itä-Suomen yliopistossa, Euroopan Optiikan Seuran päämajan siirtyminen Joensuuhun, maailmanluokan yritysten kiinnostus Joensuuta kohtaa ja ylipäätään koko osaamispohjan vahvistuminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Ja mikä parasta, olemme saaneet kärkiyrityksemme katsomaan uuden teknologian mahdollisuuksia omissa tuotteissaan.

Kansainvälisyys ja verkostot

Tulevaisuudessa kansainvälisyys on toimitusjohtaja Jari Laurosen mukaan yksi keskeisimpiä Tiedepuiston työtä määrittäviä tekijöitä.

- Meidän asiakkaamme eli kasvua hakevat pk-yritykset suuntautuvat entistä vahvemmin kansainvälisille markkinoille. Niin on tehtävä, sillä globaalit markkinat ja kilpailu tulevat vääjäämättä vastaan. Markkinat ovat kaiken lisäksi entistä nopealiikkeisempiä. Pärjätäksemme yritysten kehittämisessä ja kasvavien yritysten tukemisessa myös meidän on oltava kansainvälisiä, Lauronen muistuttaa.

Toimitusjohtajan puheessa yhteistyö ja verkostoituminen ulottuu alueelliselta ja kansalliselta tasolta luontevasti kansainväliseksi. Verkosto on laaja yliopistoista, tutkimuslaitoksista, tiede- ja teknologiakeskuksista, yrityksistä ja monenlaisista sidosryhmistä aina poliittisiin vaikuttajiin saakka.

Joensuun Tiedepuisto on mukana maailman teknologiakeskusten liitossa IASP:ssa. Jari Lauronen toimii liiton suurimman jaoston, Eurooppa-jaoston puheenjohtajana. Parhaillaan Laurosen agendalla on liiton Eurooppa-strategian kirjoittaminen.

- Strategiassa pohditaan liiton keskeisiä tavoitteita ja muun muassa sitä, keitä komissaareja ja osastoja johtajineen on viisasta lähteä systemaattisesti tavoittelemaan. Kyse on vaikuttamisen paikasta – miten vaikutetaan yleisiin rakenteisiin ja miten asioita ja päätöksentekoa voidaan ohjata palvelemaan myös alueellista toimintaamme. Pitää olla oikealla pelipaikalla, jotta pystyy vaikuttamaan.

Lauronen suosittelee yrityksille lämpimästi liittoutumista, verkostoitumista ja voimien monipuolista yhdistämistä.

- Meidän tehtävänämme on sitten miettiä, millaisia palveluita, rakenteita ja liiketoiminnan kehitysalustoja yritykset tarvitsevat. On ihan selvää, ettei kaikkea tarvittavaa pystytä tuottamaan täältä Joensuusta käsin.

Tarvitsemme kansainvälisiä kumppaneita, jotka tuntevat omat liiketoimintaympäristönsä paljon meitä paremmin.

Laurosen vahva visio on, että 2020-luvulle tultaessa Joensuun Tiedepuistolla on runsaasti yhteistyökumppaneita ja iso osa palvelutoiminnasta tuotetaan globaalin kumppaniverkoston kautta.

Yhteistyön rintama

Samaan aikaan kun Joensuun Tiedepuisto on selkeyttänyt rakenteitaan ja terävöittänyt rooliaan alueen yritysten palvelijana, on tapahtunut myös seudullinen asennemuutos. Kari Karjalaisen tulo Joensuun kaupunginjohtajaksi käynnisti jotakin uutta.

- Ajattelu on muuttunut. Nyt tavoitteena on laajempi kokonaisuus, kaupungin ja seudun kehittäminen, iso kehitysympäristö. Mahdollisuuksia on paljon yli toimialarajojen – haetaan aktiivisesti asioiden ja mahdollisuuksien ristiinpölytystä, Aki Gröhn kuvailee.

Gröhn kiittää kaupungin aktiivista otetta ja halua reagoida ympärillä tapahtuvaan muutokseen. Joensuu hakee aktiivista kytkentää kaupungin elinkeinoelämän kehitykseen. Asioiden valmistelussa ja tavoitteiden määrittelyssä Tiedepuistolla ja sen asiantuntijoilla on ollut aktiivinen rooli. Tiedepuisto koordinoi muun muassa Joensuun kasvustrategian valmistumista. Strategiassa kuvataan valittuja painopistealueita sekä niiden tulevaisuuden näkymiä.

- Kun strategia vuonna 2012 valmistui, kaikki keskeiset toimijatahot – Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK allekirjoittivat sen.

Joensuun seudun kasvustrategia on tahdonilmaisu siitä, mihin painopisteisiin seuraavan 5-10 vuoden aikana keskitytään.

Strategiatyötä seurasi INKA-ohjelma, jonka valmistelussa Joensuu lähti Gröhnin mukaan "taistelemaan siitä, onko mukana vain yksi iso pääkaupunkiseutu vai jotakin enemmän".

- Hyvinhän se meni, valikoiduimme biotalouden keskittymäksi. On tärkeää, että menestyimme. Yksinään Tiedepuisto ei tätä tehnyt, vaan pystyimme kokoamaan voimat ja yhteisrintamassa kertomaan samaa tarinaa.

Aki Gröhnin mukaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että toimijat ovat yhteisesti rakentamassa seudun innovaatioympäristöä, tuottamassa palveluja, luomassa niitä strategioita, jotka ohjaavat rahoitusta.

Innovaatiot tuloksiksi

Vuoden 2014 lopulla Joensuussa oltiin jälleen ennakoiden etukenossa, kun seudulle nimettiin innovaatiojohtaja. Vastaavaa malli on Suomessa käytössä Joensuun lisäksi vain Tampereen seudulla. Pestiin valittiin Aki Gröhn.

- Joensuun seudulla tehdyssä innovaatioympäristön selvityksessä olimme saaneet paljon myönteistä palautetta. Yksi keskeinen puute kuitenkin nousi esille: palvelujen koordinointi ontui. Selvitykseen haastatellut yritykset kokivat, että nykyiset palvelut ovat sekavia ja vaikeasti hyödynnettäviä. Innovaatiojohtajan tehtävänä on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää ja kehittää palveluja edelleen.

Odotukset eivät ole ihan vähäiset. Innovaatiojohtajalta odotetaan toimia, jota luovat alueelle lisää elinvoimaa ja työpaikkoja. Yhden miehen showsta ei tokikaan ole kysymys. Tekeminen ja tulokset kulminoituvat yrityksiin.

- Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua ja sitoutumista yrityksiltä. Käytännössä lähdemme liikkeelle yrityksistä koottavista teemaryhmistä. Ryhmissä on mukana 25 yritystä, ankkurifirmoja ja pk-sektorin aktiivisimpia toimijoita. Mitenkään suljettu ryhmä ei ole, halukkaat pääsevät mukaan. Mukanaolo edellyttää kuitenkin sitä, että yrityksellä on panna omiakin resursseja työhön.

Gröhn nostaa kannustavaksi esimerkiksi Vaasan seudun, jossa esimerkiksi Wärtsilä ja ABB ovat ymmärtäneet aktiivisen osallistumisen merkityksen koko alueen kehittämisessä.

Yritysten on ymmärrettävä oman osallistumisensa merkitys koko alueen kehittämisessä.

- Yrityksillä on oma bisneksensä, mutta myös kyky ajatella kokonaisuutta vaikkapa työvoiman ja koulutuksen näkökulmasta. Tästä ajattelutavasta kannattaisi ottaa mallia.

Laadun laajuutta

- Hyvä taso ei riitä, meidän pitää olla korkeatasoisia, Jari Lauronen sanoo kursailematta.

Laatu ja kyvykkyys palvella yrityksiä rakentuu monista asioista. Kyse on asiantuntijuudesta, aktiivisuudesta siirtää tietoa täältä muualle ja muualta tänne. Kyse on ahkeruudesta, verkostoitumisesta ja myös henkilökohtaisten suhteiden solmimisesta. Lauronen on ylpeä Tiedepuiston organisaation osaamisesta. Ihmiset tietävät roolinsa ja osaavat tiiviissä ja ketterässä organisaatiossa toimia itsenäisesti.

- Kun luottaa henkilöstöön, henkilöstö osoittautuu luottamuksen arvoiseksi.

Ihmisten osaamispääoman ohella laadussa on kyse myös Joensuun Tiedepuiston tiloista ja arjen sujuvuudesta.

- Meillä on loistavat tilat, toimiva kokonaisuus. Saimme äskettäin toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä erinomaista palautetta. Olemme ottaneet haltuun omaehtoisen kierrätyksen, ilmanlaatuasiat, turvallisuuden, koulutuksen, tiedottamisen. Niin ikään olemme rakentaneet erilaisia järjestelmiä ja sujuvuutta arkirutiineihin. Näin toimien voimme keskittyä olennaiseen - yritysten kehittämiseen ja kasvavien yritysten tukemiseen.

Teksti on kirjoitettu alkuvuodesta 2015, jolloin Joensuun Tiedepuisto Oy täytti 25 vuotta.

Tiedepuisto ennen ja nyt

Matka Tiedepuiston alkujuurille

Lue lisää »

Tiedepuiston verkostot

Lue lisää »